Pekka Santala oli juuri muuttanut uuteen kaupunkiin, josta ei tuntenut ketään. Hän toivoi löytävänsä töitä ja saavansa uusia ystäviä.

Tältä näytti Pekan talo. Ei kovin hääppöinen, mutta parempaankaan ei ollut varaa. Ainakin oli katto pään päällä.

"Tyhjältä näyttää", tuumasi Pekka.

Rahaa oli saatava, joten Pekka etsi lehdestä ilmoituksia avoimistä työpaikoista. Hän löysi sopivan työn lääkintäteknikkona.

Työpaikan löydyttyä Pekka otti rennosti. Asiat olivat hyvällä mallilla.

Illalla Pekka lähti ulos. Oli aika katsastaa kaupungin yöelämä.

Pekka löysi heti seuraa. Tämä ihastuttava neito oli nimeltään Sini. Sinillä ja Pekalla oli paljon yhteisiä puheenaiheita.

Pekka laittoi kaiken viehätysvoimansa peliin ja pyysi Siniä tanssimaan. Sini suostui ilomielin.

Tanssilattialla Pekka pääsi näyttämään taitojaan.

Sini ja Pekka viihtyivät hyvin toistensa seurassa. "Minulla oli todella hauskaa. Olisi kiva tavata uudelleen", sanoi Sini, kun he olivat lähdössä. Pekka lupasi soittaa hänelle.

Seuraavana päivänä oli Pekan ensimmäinen työpäivä. Pekka piti työpaikastaan kovasti.

Aina ei kuitenkaan millään olisi jaksanut raahautua töihin.

Vapaa-aikanaan Pekka nautti kirjojen lukemisesta.

Viimein Pekka rohkaisi mielensä ja soitti Sinille.

"Minä luulin jo, että sinä et aiokaan soittaa minulle!", sanoi Sini Pekan esiteltyä itsensä. Pekka pahoitteli viivästystä. Siitä lähtien he juttelivat puhelimessa useana iltana monta tuntia.

Eräänä päivänä Pekka kutsui Sinin kotiinsa.

Pekka otti Siniä käsistä kiinni ja tunnusti rakkautensa. Sini sanoi tuntevansa samoin Pekkaa kohtaan.

Kerrottuaan tunteistaan, Pekka suuteli Siniä ensimmäistä kertaa.

Pekka oli onnensa kukkuloilla. Hän ei ollut ennen tuntenut samalla tavoin ketään muuta kohtaan. Pekka ja Sini alkoivat seurustella vakituisesti.

Pari kävi usein treffeillä. Sini ei kuitenkaan aavistanut, että tämä kerta olisi jotenkin erikoinen.

Sini ja Pekka hassuttelivat tavalliseen tapaansa.

Yhtäkkiä Pekka otti esiin pienen rasian. Sini meni aivan hämilleen.

Sini avasi rasian ja oli pyörtyä nähtyään sormuksen. "Sini, tuletko vaimokseni?", Pekka kysyi.

"Kyllä, totta kai!", Sini huudahti ja laittoi sormuksen sormeensa.

Molemmat olivat aivan sekaisin onnesta.

Ei mennyt kauaa, kun Sini muutti Pekan luokse asumaan.

Seuraavaksi vietettiinkin jo häitä.

Vihdoinkin Pekka ja Sini pääsivät viettämään hääyötään.

Tähän päättyi ensimmäinen osa. Ensi osassa Pekan ja Sinin tarina jatkuu.